Mitä koronavirus tekee kehollesi?

Hengityssuojain

Mikään koronasuoja ei anna sataprosenttista suojaa tältä taudilta, mutta esimerkiksi käsihygienia ja maskin käyttäminen vähentävät merkittävästi koronaviruksen leviämistä. 

Emme tahdo pelotella koronalla. Tämä artikkeli on suunnattu heille, jotka miettivät, mitä kaikkea koronavirus voi tehdä kehossa.

Toivomme, että etenkin kaikki koronan vakavuutta vähättelevät lukevat tämän artikkelin. Korona on joskus oireeton. Korona aiheuttaa usein ”vain” kuumetta, yskää, hengenahdistusta ja väsymystä. Koronassa on kuitenkin myös vakava muoto, mikä tarvitsee sairaalahoitoa.  

Vakavan koronan riskiryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat sekä perussairaat, joiden vastustuskyky tai joiden keuhkojen tai sydämen toiminta on heikentynyt. 

Myös ylipaino ja tupakointi altistavat koronan vaaralliselle muodolle, joten nyt jos koskaan on aika stumpata lopullisesti sekä karsia ruokavaliosta turhat sokerit sekä rasvat.

Korona ja verenkierto 

Korona voi vaikuttaa verenkiertoelimistöösi aiheuttaen verenhyytymiä ja paikallisia tulehduksia. Tulehdus saattaa lisätä veren hyytymistä. 

Korona voi aiheuttaa myös hapenpuutetta ja verenpaineen laskua, joten verenhyytymät eivät ole ainoa mahdollinen vaikutus verenkiertoelimistössäsi. 

Korona ja keuhkot

Koronavirus voi jatkaa kulkuaan henkitorvea pitkin aina keuhkoihin asti. Ihmisen keuhkoissa on keuhkorakkuloita, joissa tapahtuu elimistön kaasujenvaihto. Rakkulat huolehtivat siitä, että vereen sekoittuu happea, ja että liiallinen hiilidioksidi poistuu.

Koronavirus voi saada aikaan sen, että keuhkorakkuloihin kertyy nestettä. Neste vaikeuttaa kaasujenvaihtoa, minkä seurauksena veren happipitoisuus voi laskea. Hengenahdistus johtuu juuri tästä.

Koronaviruksen aiheuttamista keuhko-oireista yleisin lienee yskä. Yskästä paranee yleensä nopeasti, mutta korona voi jättää keuhkoihin pysyviä vaurioita ja arpeumia. 

Korona ja munuaiset sekä maksa

Jo nyt tiedetään, että osalle koronan sairastaneista on syntynyt maksa- ja munuaisvaurioita, sillä virus voi kulkeutua verenkierron kautta sisäelimiinkin.

Maksa on huomattu taistelevan virusta vastaan, mikä on näkynyt kohonneina entsyymitasoina. Maksaa voivat kuormittaa myös jotkin koronan hoitoon käytetyt lääkkeet.

Munuaiset voivat pettää, jos verenpaine romahtaa. Korona saattaa kuormittaa munuaisia myös muilla tavoilla. Seuraus munuaisten vaurioitumisesta voi olla kuolema. Munuaisvauriot liittyvät kuitenkin lähinnä koronan vakavampaan muotoon.

Korona ja sydänkohtaukset 

Jos sinulla on jokin sydänsairaus, kuulut koronan vakavamman muodon riskiryhmään. 

Korona voi vaikuttaa sydämen toimintaan monin tavoin: se voi aiheuttaa esimerkiksi rytmihäiriöitä tai sydänkohtauksen. 

Korona ja suolisto

Koronaan liittyy usein vatsavaivoja, kuten ripulia, pahoinvointia ja oksentelua sekä vatsakipua. Tämä johtunee siitä, että korona vaikuttanee suoliston bakteerikantaan. 

Korona ja iho

Korona saattaa laukaista ihottuman. Ihottumaa voi syntyä huuliin, sormiin ja varpaisiin tai esimerkiksi keskivartaloon.

Ihottuma voi muistuttaa niin paleltumaa, vesirokkoa kuin nokkosihottumaakin. Iho voi olla kutiseva tai kipeä, minkä lisäksi ihossa voi näkyä verenpurkaumia ja mustelmia.

Lapset vaikuttaisivat olevan paljon alttiimpia saamaan ihottuman. Ihottuma voi syntyä missä taudin vaiheessa tahansa. 

Korona ja silmät

Eikö olekin yllättävää, että korona voi tarttua myös silmien kautta? Jälleen yksi hyvä syy välttää kasvojen alueen koskettelua, vaikka keskivertoihminen tekeekin niin 23 kertaa tunnissa. 

Silmien limakalvot ovat yhteydessä nenäjärjestelmään, joten myös tavalliset flunssat voivat tarttua silmien kautta.

Korona voi myös oireilla silmissä, sillä osalla koronaan sairastuneista on havaittu sidekalvon tulehduksia. Silmäoireet ovat tavallisempia koronan vakavassa muodossa.

Korona ja aivot

Vielä ei tiedetä tarkkaan sitä, tunkeutuuko koronavirus aivoihinkin.

Koronaan on kuitenkin liitetty haju- ja makuaistin heikkenemistä, sekavuutta, huimausta ja hourailua. On siis mahdollista, että korona vaikuttaa aivotoimintaan. 

Osalla koronapotilaista on havaittu aivotulehdusta, aivoverenvuotoja ja aivoveritulppia. Ei kuitenkaan voida sanoa, johtuivatko nämä vakavat oireet juuri koronasta vai ei.

Muista suojautua koronalta

Käsidesi

Sinun vastuullasi on suojautua koronalta mahdollisimman hyvin. Vastuullasi on myös suojata muita. Voit tietämättäsi sairastaa koronaa. Vaikka olet oireeton, voit levittää koronavirusta ympärillesi. 

Sinun ei tarvitse muuttaa yksin metsän keskelle. 

Riittää, että käytät maskia silloin, kun et voi huolehtia turvaväleistä. Opettele maskin oikeaoppinen käyttö. Jos maski ei sovi sinulle, valitse visiiri.

Muista myös pestä kädet usein. Enää ei riitä, että peset kädet käytyäsi vessassa – ne on pestävä esimerkiksi heti, kun saapuu kotiin tai kun pukee maskin.

Jos yskit tai aivastat, käytä kertakäyttöistä paperinenäliinaan tai ainakin hihaa. Vältä ihmisjoukkoja, hengitä nenän kautta ja tuuleta usein – näillä vinkeillä pääsee jo pitkälle.